tiistai 4. lokakuuta 2011

I don't know how to fly


Tämä päivä ei ole ollut hyvä. Eikä se tästä enää paremmaksi tule.

 Mun aamuinen matematiikan koe meni vielä huonommin kuin se eilinen saksan koe. Mä en osannut ollenkaan kahta tehtävää, yhen mä tiedän et tein ihan väärin ja loput ei varmaan kuitenkaan ollut oikein. Mä en ymmärrä miten mä unohdin et miten alv lasketaan!? Mun ei ehkä olisi kannattanut kirjoittaa siihen mitään, olisi ollut aikaa lukea uusintakokeisiin.

Huomenna sitten toinen matikan koe. Mä kuolen. Jos on jotain missä mä oon oikeasti huono niin se on matikka. Mun vanhemmat (varsinkin isä) toivoisi et mä olisin joku matikkanero mut mä en vaan tajua sitä. Tuntuu että mulla on hirveästi paineita saada hyviä arvosanoja matikasta. Mut oikeasti taidan itse asettaa sen vaatimustason pilviin. 


Kokeen jälkeen mulla oli ihan tosi huono fiilis. Mä en vaan ole tottunut epäonnistumaan. Sitten mä näin mun ”kavereita”. Mä istahdin viereiselle sohvalle sanomatta mitään mut meni varmaan viisi minuuttia ennen kuin ne sano mulle mitään, vaikka mä tiedän että ne näki mut. Sit ne pakotti mut mukaan syömään, otin lautaselle vähän salaattia, mut söin vaan paprikanpalaset. Mulla ei oikeasti ollut nälkä. Johtui varmaan siitä et mua harmitti vielä se koe niin paljon. Sit mä päätinkin et mä lähen kotiin, muut katso mua vähän oudosti ja mä leikin et mulla oli kiire bussiin. Mua ei vaan huvittanut puhua niille. Ei ne tiedä mistään mitään. Ei ne edes haluais ymmärtää. 
Tähän asti tänään olen siis syönyt maustamattoman jugurtin myslillä, vähän paprikaa, teetä, karviais-boysenmarja keittoa (älyttömän hyvää ja vain 9kcal/100g). Syön varmaan kohta vielä ruisleivän ja mandariinin, mutta sitten en syö muuta kuin päivällistä tänään. Mä en ansaitse syödä kun en osannut edes laskea ruoan alv:tä.
 

Mä oon huono. 
Mä oon epäonnistuja.

Mä haluan vain olla kevyt kuin höyhen, 
lähes näkymätön. 

2 kommenttia:

  1. Nii no en oo tollanen ihminen, joka toimii sääntöjen mukaan. Mulla se pitää olla vaan halu olla ahmimatta ennen ku se toteutuu. Mutta kiitos silti vinkeistä:)

    Mut joo tunnistan jotenki itteni tosta tekstistä.. Mutta älä ota noin vakavasti noita epäonnistumisia (hyvä mun sanoo ku ite meen uusimaan matikan, josta sain kasin..)

    Joo ei taaskaan ajatukset oikein kulje ni en ehkä häiritse enemmillä kirjoitelmilla, haleja!

    VastaaPoista
  2. Sä kuule autat ihan vaan tolla, että kommentoit♥

    Ja mustakin tuntuu, että esim. sä oot mulle paljon tärkeempi, tai ainakin yhtä tärkee ku ne ystävät, jotka oon vuosia tuntenu. Sä tiedät, miltä musta oikeesti tuntuu ja sä aina piristät mua noilla ihanilla kommenteilla, kun ne ystävät ei edes kysy, mikä mulla on.

    Kiitos, että oot olemassa!♥

    VastaaPoista

Sanoillasi on merkitystä ♥

Vastaan kommentteihin omaan blogiini ellen sattumoisin lue blogiasi