sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Viestin otsikko


Mä en kestä mun vanhempia. Eteenkään mun äitiä. Kokoajan vaan valitetaan ja haukutaan. Mä en enää jaksa. Tekisi vain mieli ottaa veitsi käteen ja viiltää ranteet auki niiden silmien edessä. Tunnen itseni niin epätoivotuksi. Teen mä niin tai näin niin kaikki on aina väärin. Parempi on vain olla hiljaa ja piiloutua nurkkaan. Ne ei vaan ymmärrä että mulla on muutenkin vaikeaa. Mut en mä voi niille tästä kertoa.

En myöskään ymmärrä miten mun paino on edelleenkin voinut laskea eilisen jäljiltä. Neljään asti olin syönyt vain 80kcal, mut sitten söin varmaan kymmenkertaisen määrän suklaata ja piparitaikinaa ja vähän limuakin. Mä en kestä itseäni. Mut joo, eihän se ruoka heti läskiksi muutu eli kohta varmaan se vaakakin näyttää taas totuuden. Ja tämän päivän syömiset on kyllä mennyt vielä huonommin.

Minua niin ärsyttää kun olen viimeaikoina ollut niin huono bloggaaja. Ajatukset on ihan sekaisin ja kirjoitus ei oikein kulje. Mistä mä löytäisin oikein inspiraatiota?  Blogiin sekä laihduttamiseen. Ei siitä mun lupaamasta erikoispostauksestakaan mitään tule. Tästäkin nyt tuli tosi lyhyt postaus. Ainakin yksi asia on ihan varma. Mun on pakko laihtua ja mä aion onnistua. 




3 kommenttia:

  1. Paljon voimia rakas! ♥ Ja sinun äitisi on aika kurja sinua kohtaan. Minua itkettää puolestasi. Anna minun itkeä puolestasi! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista, säkin olet tärkeä♥ ja kyllä mäkin olen syönyt!
    Tosi tyhmää, jos sun vanhemmat on sua kohtaan kurjua :c sun ehkä pitäis sanoa niille, varsinkin äidilles, kuinka paha mieli sulla tulee.
    Ja älä stressaa syömisiä, ja hei jos sun paino oli kumminkin laskenut niin kaikkihan on hyvin : )
    Halauksia tosi paljon sullekin♥

    VastaaPoista
  3. Heh, nyt oli mun vuoro tulla koneelle ja ilahtua ku vuorostaan sulta oli ilmestyny kaks postausta! :)

    Voi miten hassusti sattukaan, mä nimittäin just luin vuoden takaisia päiväkirjamerkintöjäni ja mun äiti oli silloin ihan samanlainen. Tai no siis enhän tietenkään tiedä miten sun äiti sua haukkuu, mut uskon kuitenki et se ilmapiiri on samanlainen. Sellanen, ettei oo hyvä olla.

    Mä toivon, että toi tilanne hellittää, koska tiedän kuinka kauheeta se on. Tekee vaan mieli itkeä. Onneks kuitenki meillä se on jo loppunu, tai mä nyt kyllä välillä haukun äitiä mut kai se on ihan normaalia.. Meillä toi kuitenki oli vaan mun ja äitin välistä kun kahdestaan asutaan, et isi ei mua koskaan oo mulle mitään sellasta sanonu.

    Sä et ole huono bloggari. Tää blogi on sun ja sua varten.

    VastaaPoista

Sanoillasi on merkitystä ♥

Vastaan kommentteihin omaan blogiini ellen sattumoisin lue blogiasi