Väsyttää, en tiedä jaksanko mä enää

 Mistä teitä lukijoita oikein tulee? Mä en ymmärrä miten mun blogi voi ylipäätänsä kiinnostaa ketään. Ajattelin vähän et kunhan mä saan kymmenen lukijaa voisin tehdä jonkun erikoispostauksen. Mistä, sitä en ole vielä ihan päättänyt.

Mistä noita jalkoja voi ostaa?

Tämä on ihan kamlaa. Mä en enää kestä itseäni. Mä en vaan voi elää itseni kanssa tällaisena kun oon. Mä punnitsin eilen illalla itseni. Vaaka näytti isointa luku ikinä. Tein saman taas tänä aamuna. Eroa vain parisataa grammaa parempaan päin. Miten tässä on käynyt näin? Munhan piti laihtua eikä lihoa. Vittuvittuvittu. Jos mä lihon enää yhtään niin mä oon joku vitun normaalipainoinen. Mä en halua. Mä en saa.

Mun pitäis varmaan hakea apua tähän mun syöpöttelyyn ja ahmimiseen. Mä en ymmärrä miten mä voin epäonnistua näin pahasti.

Mulla oli uusi parempi suunnitelma jonka mä tein sunnuntaina. Mä päätin et  tänään mä ryhdistäydyn.  Mun pitäisi vähän ja usein niin etten sorru herkutteluun. Kun mä alan syömään mun vaan on niin vaikea lopettaa. Tavoitteena olisi syödä 800-900 kaloria, mutta tärkeintä on että se pysyy alle tuhannen. Ulkona on pakko käydä, vaikka sitten vaan lyhyellä kävelyllä. Vaikka mä käyn ratsastamassa viisi kertaa viikossa niin se ei vielä riitä mihinkään. Mun pitäisi liikkua paljon enemmän.

Tietysti mä epäonnistuin heti maanantaina. En syöny aamupalaa enkä lounasta. Tulin sitten kotiin ja söin banaania ja leipää välipalaksi. Päivällistäkin onnistuin syömään semmoisen normaalin ihmisen annoksen. Sitten sainkin tietää et me lähdetään mun kummitädille kahville. Mä olin ihan silleen että mitä? Maanantai-iltana? Mun vatsa oli ihan täynnä mut kuitenkin mä söin siellä vielä vaikka kuinka paljon. Kun pöytä oli täynnä herkkuja. Olen niin helvetin heikko etten pysty vastustamaan ruokaa.

Eilen eli tiistaina mä skippasin aamupalan ja lounaaksi söin kaks omppua ja kaks ruisleipää. Heti kun mä pääsin kotiin mä aloin heti syömään. Mulla oli ollu kooko päivän ihan kamala olo, väsytti ja heikotti ja mä palelin ja tärisin sisällä vaikka mulla oli takki päällä. En enää edes muista mitä kaikkea tuli syötyä, mutta päivän ainakin kruunasi suklaajätelö ja kakkupala.

Tänään mulla piti olla se uskonnon esitelmä roskaruuasta. Mä en vaan jaksanut mennä kouluun pitämään sitä joten mä lintsaan. Onneksi äiti suostui laittaa mun luokanvalvojalle viestin et mä oon kipee. Mua vaan vituttaa uskonto ja koko se projekti. Mä en jaksa selittää koko tarinaa, mutta mun kaveri jonka kanssa mun piti tehä tota on ollu jo monta päivää "kipee" eikä se lähetti mulle vasta tänä aamuna sen osan koko esitelmästä vaikka se piti jättää sisään jo yli viikko sitten... Me varmaan saadan vitoset ku ei esitellä sitä, mut ihan sama, kunhan mä pääsen kurssista läpi.

Tämänkin päivä syömiset on alkanu tosi hienosti. Aamupalaksi ruisleipä ja teetä, lounaaksi alle desi jotain thai keittoa ja sit ISO jättikorvapuusti. Mä olen s.ä.ä.l.i.t.t.ä.v.ä...

Tavallaan mä kaipaan jo talvea. Mä haluan kävellä iso untuvatakki päälle, Uggsit jalassa ja pipo päässä kaupungilla katsomassa kauppojen jouluikkunoita. Mut mä en kuitenkaan odota joulua, ainakaan vielä.

Anteeksi että tästä tuli tämmöinen kilometripostaus. Puolet mun mieltä painavista asioista jäi tästä kuitenkin pois. Näin käy kun ei ehdi kirjoitella mitään vähän aikaan.