torstai 1. maaliskuuta 2012

elämä on lyhyt, eikä hän ollut vielä löytäny sitä mitä hän on etsinyt

Mä jo luulin et tästä päivästä tulisi hyvä. Mulla oli vaan yksi tunti koulua, mä ostin vähän vaatteita ja olin jopa hieman iloinenkin. Mä puhuin mun yhden kaverin kaa ja päätin et menen puhumaan jollekin psykologille. Se lupas tulla mukaan ellen mä uskalla mennä yksin. Sitten kun mä meen taidan kuitenkin mielummin mennä yksin. Illalla kuitenkin ahdistusta ja äsken riita äidin kanssa. Syönyt olen aivan liikaa. Mä en vaan osaa olla syömättä, enkä edes syödä normaalisti. V*tun läski. Tätä menoa mä syön itseni hengiltä.

Musta tuntuu et mä valitan kaikesta ja alan itkemään pienemmistäkin asioista. Kuitenkin mä oon ihan tunteeton vaikka muhun sattuu tosi paljon. Me katottiin koulussa semmoinen leffa kun Lilja 4-ever. Se oli aika järkyttävä, mut kuitenkaan se ei koskettanut mua mitenkään. Mä luulin et en pystyisi katsomaan sitä, kun opettajat sano et ne ymmärtää jos haluu katsoa pois. Mut mä en tiedä, jotenkin musta vaan tuntui et mä katsoin sitä elokuvaa jonkun sumuverhon läpi enkä oikeen edes tajunnut mitä siinä tapahtu. Välkällä kaikki muut puhu siitä ja mä vaan istuin yksin hiljaa. Kuitenkin mä tajusin ehkä jotain. Jokaisen itsemurhaa miettivän ehkä kannattais kattoo toi leffa. Tai sit ei, mä en tiedä. Se loppu koskettia mua ehkä eniten. Sillalla seisominen. Hyppäänkö vai en? Mä aloin melkein tärisemään, en kyllä tiedä miks.
Mut joo, en siis muista kuka olis kirjoittanutjoskus jotain tällaista mut muistan sen silti. Mä tajusin et kun on löytänyt sen mörön sisältänsä ei elokuvien ahdistavat asiat enää tunnut miltään. Se oli valitettavasti totta.

Ja enkeleistä puheen ollen. Vaikka mä ehkä joskus olen miettinyt tän elämän lopettamista mä en kuitenkaan voisi tehdä sitä. Mä en ole niin itsekäs. Vaikka mä en aina kestä mun vanhempia mä en voisi tehdä sitä niille. Varsinkaan mun isälle. Mä en voi kuvitella miltä tuntuu menettää oma lapsi. Toista se ei varmaan kestäisi. Mua sattuu välillä katsoakin sitä kun mä tiedän mitä se on kokenut.





Huomenna mä onnistun. Mun on vaan pakko.

Ja teitä on tullut pari lisää, kiitos vaikka en ymmärrä miksi

1 kommentti:

  1. Oot ihana<3
    Haha joo no mä ostin ton kännykän ite ni en ton hienompaa tarvinu(: Mut mäki kyl toivon et saan luettuu kirjotuksii koska alkaa pikkuhiljaa jo tulla pienoinen paniikki..

    Keksin ton tekstin öö ehkä eilen:D Mut se on kyl totta! (Harmittavan usein yks päivä kyl aina vaan muuttuu kaheks, kaks kolmeks ja niin edelleen..) Vastaan sähköpostil tohon et missä asun ni voin kertoo tarkemmin(:

    Sulleki yhtä monta<3

    VastaaPoista

Sanoillasi on merkitystä ♥

Vastaan kommentteihin omaan blogiini ellen sattumoisin lue blogiasi