keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

jos vain oisin vahvempi

Mulla ei mene nyt hyvin. Ei ole oikeastaan mennyt jo vähään aikaan.
En ole vain pystynyt myöntämään sitä itselleni tai kenellekään muulle. Yritän hymyillä ja jaksaa, esittää iloista ja reipasta, jos joku kysyy on kaikki ihan hyvin. Vaikka mä olen päivä päivältä lähempänä romahdusta.

Ruokailut menevät hyvin niin kauan kun saan itse päättää kun anoreksia saa määrätä kuinka paljon ja mitä syön. Silloin saan syötyä ilman suurempaa ahdistusta ja välillä hyvinkin nopeasti.

Muutoin ahdistaa sitten ainakin tuplasti. Näen koulussa, kadulla, kaupassa, kirjastossa pienen pieniä keijukaisia ja tunnen itseni sotanorsuksi. Haluaisin vain vajota maan alle.

Kaksi koulupäivää takana, yhteensä neljä tuntia. Tarvitsen jo lomaa. En viihdy, ahdistaa ja tunnen itseni yksinäiseksi. En halua katsoa tai puhua opettajille. Minä en vain kuulu sinne. En tietenkään, minunhan pitäisi olla lukemassa pääsykokeisiin eikä tehdä lukiota neljään vuoteen. Olen epäonnistunut.

Tiistaina psykalla kerroin välipalan jäävän muutamana päivänä välistä. Hän antoi minulle mahdollisuuden miettiä, kuunella sisintäni ja valita uudestaan. Päädyin että meinaan kuitenkin jättää ne välistä. Kuulemma anoreksia sai jälleen erävoiton. En pystynyt hillitsemään hymyä, joka käväisi nopeasti kasvoillani.

Olen kieltänyt tosiasioita itseltäni, yrittänyt olla ajattelematta totuutta. Yritän pitää itseäni kiireisenä, etten vain ehtisi pysähtyä huomaamaan etten oikeasti ehkä jaksaisi.

Se pieni hiljainen ääni sisälläni, se joka on välillä ollut huolissaan, on hiljentynyt lähes kokonaan enkä jaksa edes oikein yrittää etsiä sitä. Se tietää mitä tämä vuodenaika sattaa tarkoittaa. Reilu vuosi sitten sain neljä kiloa pois viikossa. Ehkä voisin tehdä nyt myös samoin.

On vain helpompi kuunnella sitä ääntä, joka käskee valitsemaan rasvattoman version ja valehtelemaan.


En enää tiedä mitä oikeasti haluan


4 kommenttia:

  1. kiitos, pus<3

    muista, et voit aina puhuu mulle (:

    VastaaPoista
  2. mhmm nii mut en henkeä uhkaavan sairas ni en tarvii apua varsinki koska muutan pois ni eihän mua kannata auttaa ku varat menee ihan hukkaan....

    VastaaPoista

Sanoillasi on merkitystä ♥

Vastaan kommentteihin omaan blogiini ellen sattumoisin lue blogiasi