torstai 30. tammikuuta 2014

I'm friend with the monster

En ymmärrä mihin nämä päivät katoavat.
Tekemistä, tekemistä, välillä melkein minuuttiaikataulu. Tulevat viikot ovat täynnä ohjelmaa, ehkä lukulomalla sitten hieman rauhoittuu.

Viimeisen puolentoista viikon aikana olen vain syönyt. Vuoden vaihtumisen jälkeen syömiset olivat todella huonolla kantilla. Nyt kuitenkin kroppa ilmoitti tarvitsevansa ruokaa. Ja sitä minä olen sille antanut. En ole ahminut tai syönyt liikaa, olen vain syönyt aikaisempaa huomattavasti enemmän. Vaikeuksia on, ateriavälit lipsuvat helposti kuuteen tuntiin. Olen turvoksissa, väsynyt ja olen varmaan lihonut 10kg. Olen varmasti syönyt riisifruttia enemmän, kuin laki sallii, mutta yrittänyt ajatella sen olevan ihan fine.

Olen kuitenkin edelleen masentunut ja ahdistaa todella paljon. Ruoka ei ole tällä hetkellä se pahin vihollinen, vaan ihan kaikki muu sitten ahdistaakin. Olen nukkunut todella huonosti. En saa unta, heräilen ja olen kuitenkin väsynyt. Ahdistaa mennä nukkumaan, sillä tiedän että silmät suljettuani ahdistus hiipii hiljalleen ja valtaa lopulta koko mielen.

Olen täysin kadoksissa itseni kanssa. Haluaisin repiä itseni auki ja parsia kokoon uudestaan. Irroittaa mieli, puhdistaa se ja laittaa varovaisesti takaisin. Olen rikki, hajalla. En tiedä kuka mä olen. Kun mietin vaikka viikonlopun tapahtumia, ne tuntuvat ihan surrealistisilta. En se ollut minä, ehkä joku sijaisnäyttelijä. Pystyn toimimaan, jopa hymyilemään, mutta lähinnä se tuntuu roolilta. Olen mä välillä ihan aidosti iloinen, nautin elämästä, mutta sitten minut vedetään jälleen takas pimeyteen. Voisinpa edes hetkeksi saada rauhaa siltä itsekriittiseltä täydellisyyteen pyrkivältä ääneltä sisälläni. Vaikka tunnen ansaitsevani jokaisen haukun ja ruman sanan, toivoisin voivani hiljentää sen.

En tiedä mistä löydän voimia tähän kaikkeen, välillä mietin miten jaksan kesään asti.





I'm friend with the monster that's under my bed

Get along with the voices inside of my head

You're trying to save me, stop holdin' your breath

And you think I'm crazy, yeah, you think I'm crazy

2 kommenttia:

  1. mmh no jooo.. mut me nyt ei oltukaan puhuttu tona päivänä ja ne oli sen illan fiilikset :D

    VastaaPoista

Sanoillasi on merkitystä ♥

Vastaan kommentteihin omaan blogiini ellen sattumoisin lue blogiasi