Viimepäivät ovat menneet huonosti. Ne ovat olleet kamalia.
ahdistaa ahdistaa ahdistaa
Toivoisin voivani olla hengittämättä, niin vaikealta se tuntuu. Haluaisin olla menemättä nukkumaan, silloin ahdistus moninkertaistuu. Olen niin poikki, etten oikein jaksa tehdä mitään. Ajatus ei kulje, en ymmärrä mitä muut puhuvat.
Sunnuntaina kumarsin posliinijumalaa. Kuinka tyhmä voi ihminen olla? En ole oksentanut varmaan kahteen kuukauteen. En tiedä miksi tein niin taas. Luulin sen olevan jo mennyttä.
Perjantaina humalassa oli ihan kivaa, taidan turvautua pulloon myös tulevana viikonloppuna.
Otan myös kaapista pienen, mutta suuresti vihaamani pillerin. Haluan edes välillä saada nukuttua, vaikka seuraavana päivänä olisikin hieman tokkurainen olo. Vaikka ei ne pidemmän päälle enää vaikuta. Huomenna reseptin kanssa apteekkiin kokeilemaan olisiko jostain muusta hyötyä.
hyi kuulostan ihan lääkeitäihanmitensattuunapsivalta pulloonmurheensahukuttavalta bulimikolta. Jotenkin tämä alkaa tuntua niin samalta kuin vuosi sitten.
Oli vain pakko tulla ilmoittamaan itsestään jotain. Olisi toki ollut kivempi kirjoitella mukavemmista kuulumisista.
everything happens for a reason... sometimes you gotta fall before you fly
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sanoillasi on merkitystä ♥
Vastaan kommentteihin omaan blogiini ellen sattumoisin lue blogiasi