voisin vihdoin olla vapaa

Mä olen kyllästynyt niihin voimiin jotka ohjailee mun elämää,
jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa
En tiedä onko se väärin, kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan
Sillä niin olis käynyt jos ois jäänyt eiliseen kii

Joku mua piteli siinä, se oli niin kamalan vahva
Eikä se halunnut päästää irti
Melkein kuin lihaa ja verta, suurempi vuori on merta
Se sellaiseksi kasvoi mun päässä

En odota yllätystä, en pidätä hengitystä
Mä haluan jättää sen kaiken taakse
Tää mun pakoni loppuun juostu on
En mä rohkea oo, enkä kuolematon
Mut mä tiedän vaan sen, minkä sydän on tiennyt kauan
Tää mun pakoni loppuun juostu on

En aio tuntea pelkoo, vaikka pelkään et se ei oo musta kii
Mut mä luulen et ihminen on sitä vahvempi
Aion antaa sen kuolla, en enää anna sille tilaa hengittää 
Mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää

Rakennan kotini yksin, parannan minäni yksin
Pakotan pitämään itseni koossa 
En ole se surkea rätti jonka sydän on imetty kuiviin
En rakenna sille kotiini huonetta

En odota yllätystä, en pidätä hengitystä
Mä haluan jättää sen kaiken taakse
Tää mun pakoni loppuun juostu on
En mä rohkea oo, enkä kuolematon
Mut mä tiedän vaan sen, minkä sydän on tiennyt kauan
Tää mun pakoni loppuun juostu on

En aio tuntea pelkoo, vaikka pelkään et se ei oo musta kii
Mut mä luulen et ihminen on sitä vahvempi
Aion antaa sen kuolla, en enää anna sille tilaa hengittää
Mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää