tiistai 22. tammikuuta 2013

22. tammikuuta

Viikon alku on tullut vietettyä kotona lepäillen ja flunssaa parannellen. Kurkku on ihan älyttömän kipeä ja yskä on kova. Aamulla oli kuumeinen olo mutta kun mittasin lämmön olis se vain 35,8

Tälleen minä pari viime päivää

Tänään huonosta olosta ja heikotuksesta huolimatta kävin psykalla. Juttutuokio ei ollut mitenkään mielyttävä tai kiva ja istuinkin suuren osan ajasta hiljaa ja tuijotin teekuppiin.
"minkälaisia kuvia sä sieltä netistä etsit ja luetko sä jotain blogeja?" Vääntelehdin tuolissa ja tunsin itseni melkein rikkolliseksi. Myöhemmin söin välipalalla kokonaisen sämpylän yhden leipäviipaleen sijaan ja päivällisellä, täytetyn paprikan jälkeen, kadutti ja ahdistaa. Jos olisin saanut mahdollisuuden olisin varmaan oksentanut

Huomenna voisin yrittää mennä kouluun. Viikonloppuna on edessä iso haaste sillä luvassa on ravintolaillallinen hyvin isolla porukalla. Abit ja opettajat kokoontuvat viettämään iltaa hyvän ruoan merkeissä ja jatkotkin ovat luvassa. Oi voi. Odotan kauhulla koko päivää. Nyt toivon että en olisi ilmoittautunut ja voisin vain jäädä kotiin. Toisaalta se olisi harmi sillä en halua että typerä ruoka pilaisi hauskan illan, ja olisi kiva kunnolla vielä kerran viettää aikaa ihmisten kanssa jotka olen oppinut tuntemaan näitten kolmen vuoden aikana. Opettajille ei onneksi vielä tarvitse sanoa heipat. Luokkakavereita ja etenkin ystäviä tulee ikävä.




Päässäni olen viime päivät pyöritellyt ajatuksia tästä blogista. Haluaisin muuttaa jotain mutta en tiedä mitä. Haluaisin kertoa vapaammin itsestäni ja kirjoittaa vähemmän masentavia läskiahdistus- postauksia. En vain tiedä mitä minun pitäisi tehdä...


1 kommentti:

Sanoillasi on merkitystä ♥

Vastaan kommentteihin omaan blogiini ellen sattumoisin lue blogiasi