luulet että tästä on mahdotonta ikinä toipuu

Anteeksi hiljaiselo. Kirjoittamisenn tuli hieman enemmän taukoa, kuin mitä olin suunnitellut.

Viime viikko oli todella vaikea ja sain tsempata tosissani.
Nukkuminen oli todella vaikeaa ja sain vain muutaman tunnin yössä nukuttua. Ruokahalu katosi melkein kokonaan.

Ahdistus on moninkertaistunut ja tunnen olevani jälleen masentuneempi. Keskittymiskyky on nollassa enkä ole jaksanut oikein mitään. Kuitenkin olen täyttänyt päiväni ohjelmalla, juossut paikasta toiseen, jotta saisin jotain muuta ajateltavaa.

Nyt kuitenkin näyttää jo hieman valoisammalta. Olen tällä viikolla todella yrittänyt tehdä parannuksia syömisen suhteen. Muutenkin asiat näyttävät hiljalleen ehkä loksahtavan paikalleen. Ihmeitä ei kuitenkaan hetkessä tapahdu


Tulin siis vain ilmoittamaan olevani elossa.
Kirjoitan kunnolla paremmalla ajalla ja inspiraation kanssa.
Hoito (part 2) on ainakin tekeillä ja valmistuu toivottavasti jossain vaiheessa. Toivomuksia postausten suhteen saa esittää, yritän toteuttaa ne parhaani mukaan!:)

kiirettä, väsymystä ja huonoa syömistä

Kamala kiire koko ajan, tekemistä ihan liikaa.
No ainakaan en ehdi jäädä murehtimaan, kun ei ole aikaa pysähtyä kunnolla.
En ole edes oikein ehtinyt lukea suosikkiblogejani ja kirjoittaminen on vain jäänyt.

Syöminen on sujunut rehellisesti sanoen huonosti. Lämpimät ateriat ovat vaihtuneet välipaloiksi, aterioita on jäänyt väliin ja lautasella on enemmän tilaa kuin täytettä.

Osasyy ruokahalun katoamiseen on pitkittynyt flunssa, parhaillaan syön antibiootteja poskiontelotulehduksen. Toisaalta minulta ei löydy voimia jaksaa tsempata. Kehoahdistus on jotain järkyttävää.

Psyka oli eilen hyvin huolissaan. Paino kuulemma tipahtanut yllättäen ja suht jyrkästi. Kehoni kuulemma menee taas tutulle säästöliekille. Tutut oireet palaavat yksi kerrallaan, tunnistan ne, mutta laitan ne flunssan piikkiin.

Tuli nyt tällainen lyhyt kuulumispostaus. Enempää en ehdi kirjoitella, sillä minun täytyykin tästä lähteä takaisin kouluun.

otsikon keksiminen on hurjan vaikeaa

Syksyn kirjoituksista on selvitty. Nyt ei kannata enää murehtia ja miettiä mitä tuli tehtyä. En voi muuta kuin odotella lopullisia tuloksia.

Huokaisen helpotuksesta ja toivon pystyväni nyt rentoutumaan ja ottamaan iisimmin. Ensi viikolla alkaa koeviikko, joka onneksi minun  kohdalla ei ole mitenkään rankka. Flunssa pukkaa takaisin päälle, mutta eiköhän tämä tästä. Treenamaan olisi kova hinku päästä.

Syöminen on sujunut kiikun kaakun. Tarkoituksenani oli syödä tasapainoisesti ja riittävästi, jotta jaksaisin keskittyä kirjoituksiin. Toisin kävi ja ruokamäärät taisivat vähentyä reippaasti. Joudun kirjoittamaan taas ruokapäiväkirjaa ja näyttämään sen ensi viikolla ravitsemusterapeutille. Olen kuitenkin onnistunut olemaan oksentamatta ja yritän nyt tosissani päästä siitä eroon.

Anteeksi sekava ja lyhyt postaus. Yritän jatkossa kirjoitella hieman aktiivisemmin.

back to school

Huomenna mulla alkaa koulu. voi apua. Ei mua oikeastaan jännitä, mutta on kuitenkin semmoinen epämielyttävä fiilis. Kaikki vanhat kaverit ovat poissa ja joudun tutustumaan vuotta nuorempiin. Ihan kuin menisin uuteen kouluun. Jotenkin minusta tuntuu, ettei tästä vuodesta tule helppoa, kirjoitukset ja kaikkea. Ei vaikka, minulla ei ole edes paljon kursseja. Koko koulurakennuksen näkeminen saa minut ahdistumaan. No ehkä tää tästä.

Perjantaina kävin lääkärillä. Aika nopeasti hän ehdotti, että kesän alussa aloitettua lääkitystäni nostettaisiin. En vastustellut, osasin jo odottaa sitä.

Tavallaan jo odotan syksyä. Sitä, kun saan pukea ihanat ja lämpimät neuleet päälle. Legginsit, kaulahuivit ja kuuma kahvi. Siinä syksyn pelastus.

magneettikenttiä ja salamoita

Viime yönä täällä ukkosti aika rajusti ja vettä tuli välillä saavista kaatamalla. Olin ottanut lääkkeni ja nukuin selvästi paremmin ja syvemmin kuin yleensä.

Aamulla kävimme nopeasti tallilla katsomassa heppaa ja hoitamassa sen silmää. Ehdimme nopeasti käydä kotona ja lähdimme sitten lääkäriin.

Oli yllättävän vaikeaa maata ja yrittää pitää jalkaa paikallaan magneettikuvauksen aikana. Minulla se sitten kesti hieman kauemmin, sillä vaikka kuinka yritin, jalkani välillä nytkähti tai heilui. Olisi pitänyt muistaa laittaa villasukat jalkaan ja pyytää peittoa, sillä reilun 20min aikana minulle tuli kylmä, vaikka varpaita lukuun ottamatta olin pukeutunut suht lämpimästi.

Illalla sain päähäni leipoa suklaamuffinseja. tyhmä minä. Söin kolme (hyi mikä possu) jonka jälkeen oksensin. En enää ikinä koske muffinseihin.

Tämä päivä ei ole mennyt hyvin.
Vielä muutama päivä lomaa jäljellä, toivottavasti ne menisivät hieman paremmin.

jos odotat parempaa aikaa, odotat seuraavan elämään

Tänään on jälleen kerran päivä täynnä ohjelmaa.
Kohta olen lähdössä tapaamaan ravitsemusterapeuttia ja sieltä suoraan kynsihuoltoon. Sieltä kun pääsen, niin äkkiä kotiin ja kaikki kamat mukaan. Muutaman mutkan kautta tallille. Eilen en vielä jalallani uskaltanut ratsastaa, enkä varmaan tänäänkään. Hessulle on kuitenkin tulossa eläinlääkäri, joten pakko mennä.
Tallilta lähdemme suoraan mökille, viime kerrasta onkin hieman ainakin minun kohdallani aikaa. Maanantaina nauroin isälle, että olen tainut viettää tänä kesänä enemmän päiviä Tallinnassa, kuin öitä mökillä.

Tänään juoksen siis melkein, kuin tuli hännän alla. Jossain välissä pitäisi myös muistaa ja ehtiä syödä. Huomenna saan ottaa ihan rauhallisesti, toivottavasti ilma olisi hyvä ja voisin ottaa aurinkoa. Sunnuntaina menemme todennäköisesti katsomaan ratsastuskisoja.

ärräpäitä

Tää päivä piti mennä tällaisissa tunnelmissa

mutta muuttuikin tällaisiin

Jalka kipeä ja turvoksissa. En tiedä mikä siihen tuli.
Tänään en voi muuta kuin leputtaa sitä ja kylmätä. Toivottavasti pääsisin huomenna nousemaan hevosen selkään ja lähtemään kisoihin.

21. heinäkuuta

Kiirettä on pitänyt, tuntuu etten ehdi tehdä ihan kaikkea mitä pitäisi. Ja kuitenkin tuntuu siltä, etten ole saanut mitään aikaiseksi. Kun olen päässyt kotiin, en enää jaksa sohvalta nousta. Ystävistäkään en ole oikein kuullut mitään.

Perjantaina kävin ravitsemusterapeutilla juttelemassa ja sain myös tehtäviä joista minun pitäisi selvitä ensi viikon tapaamiseen asti. Haasteena on esimerkiksi syödä aamupalaa sekä ainakin yksi leipä joka päivä. Tähän mennessä on sujunut suht hyvin muutamaa lipsahdusta lukuun ottamatta.

tänään söin tällaista aamupalaa
tuorepuuroa ja teetä

Hoitotapaamisen jälkeen piipahdimme äitini kanssa stockalla viimeisissä alennusmyynneissä. Mukaan tarttui kaikea pientä kivaa. Tällä viikolla olen ostanut uudet mustat farkut, bikinit, muutaman paidan ja kaulakorun. heihei rahat Lisäksi tilasin hepalle vähän varusteita talvea varten.

Tällä viikolla olen saanut vaikutteita Helsingisä olleista purjeveneistä (-laivoista?:D). Päälläni on sattumoisin ollut ankkuritoppia, -huivia ja ostin myös kaulakorun jossa riippuu ankkuri. Torstaina kävimme vanhempieni kanssa ihan paikan päällä katsomassa aluksia. Ilma oli kaunis - niin myös laivat, ja ihmisiä oli ihan älyttömän paljon.

näytti ihan hyvältä...

 
Eilen meni melkein koko päivä ratsastuskisoissa. Kotoa lähdimme seitsemän aikoihin ja takaisin tulimme yksitoista tuntia myöhemmin. Ei ollut ihan meidän paras päivä, heppa ei oikein jaksanut tsempata kuten yleensä ja itsekin taisin olla hieman epävarma. Ensi viikolla uusi yritys.

polvi ei taida oikein tykätä tästä treeni- ja kisatahdista
onneksi kylmäpussi hieman auttoi kipua

Tämä päivä alkoi mukavissa merkeissä kun koiramme oli päättänyt käydä mutakylvyssä. Se oli aivan musta ja haisi aika pahalle. Eikun pesulle ja naurut päälle, ei meidän vanha rouva ole ikinä uimisesta pitänyt.

Huomenna lähdemme isäni kanssa päiväksi Tallinnaan - kolmas kerta minulle tänä kesänä :D



hmm, näistä postauksista on tullu jotenkin tylsiä ja yksitoikkoisia. Olisiko teillä jotain toiveita? Yritäisin toteuttaa niitä parhaani mukaan. Ensi viikolla yritän saada aikaiseksi päiväni kuvina- postauksen.

kymmenes heinäkuuta

Voi apua tuntuu, että tämäkin viikko tulee menemään ohi ihan huomaamatta. Tällä viikolla se ei kuitenkaan johdu siitä, etteikö minulla olisi mitään tekemistä. Onneksi sitä ei kuitenkaan ole liikaa, jolloin minun täytyisi juosta pää kolmantena jalkana paikasta toiseen.

Eilen sitten kiikutin uuden puhelimeni takaisin kauppaan ja palautukseenhan se meni. Vika oli itse puhelimessa eikä takakannessa. Kaikki valkoiset olivat loppuunmyyty ja varauksia on muutama, joten joudun nyt odottamaan ennen kuin saan uuden puhelimen.
raivostuttavaa

Tänään aamulla kävin psykalla. Tuntui oikeasti hieman oudolta, kun viime viikolla ei ollut aikaa. Eihän siitä edes ole pitkä aika, kun vielä kävin kaksi kertaa viikossa. Seuraavat kolme viikkoa hän on  taas lomalla. Psyka halusi kuitenkin, että otan kaksi aikaa ravitsemusterapeutille, ihan vain siksi etten jää ihan yksin niin pitkäksi aikaa. Tavallaan rt:n käynnit tuntuvat tällä hetkellä turhilta, mutta varmaan se on ihan hyvä, että pääsen puhumaan edes jollekin.

Syömiset ovat sujuneet hyvin hyvin vaihtelevasti ja oikeastaan ihan päin peetä. En vain osaa syödä. Syön naurettavan vähän tai vaihtoehtoisesti liikaa.

Loppuviikolle on vielä luvassa brunssi hui kauhistus, ratsastuskilpailut ja biletystä, ehkä myös mökkeilyä.

lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin

apuapua anteeks etten ole postannut

on vain tapahtunut niiiiiiin paljon

Mulla on ollut tosi ihana viikonloppu yhdessä ihanien ihmisten kanssa.
Olen varmaan jo syönyt enemmän jäätelöä, kuin mitä söin koko viime vuoden aikana.

Eilen jopa kävin päiväristeilyllä Tallinnassa.

Huisii, toivottavasti voin jatkaa yhtä rennosti ja nauttia kesästä.

Yritän myöhemmin kertoa hieman tarkemmin kuulumisia ja viikonlopusta