ja väreistä näen ainoastaan harmaan

Väsymys ja stressi painaa päälle.

Iltaisin olen kuoleman väsynyt, mutta kun viimeinen pääsen sänkyyn en saa unta. Pyörin ympäri ja tuijotan kattoon. Ahdistaa niin pirusti. Ahdistaa niin paljon etten kestä. Yritän käpertyä pieneksi mytyksi, mutta möykky sisältäni ei katoa mihinkään. Pahat ajatukset tulvivat mieleen. Henki ei meinaa kulkea ja varmistan, että sydän lyö varmasti vielä. Ahdistaa niin paljon, että melkein saattuu. Kuitenkin en melkein tunne mitään. Tyhjyyttä sisälläni, joka puolella.

Olen liian iso, ylimääräistä joka puolella. Pahimmat ovat reidet vatsa ja peppu, seuraavana käsivarret ja pohkeet. Eihän minussa ole mitään kohtaa jossa ei olisi jotain ylimääräistä. Hyi. Tekisi mieli ottaa veitsi ja leikata ylimääräine pois, muokata keho pienemmäksi. Samalla ehkä ranteetkin auki vaikka en ole sitä enää pitkään tehnytkään.

Olen syönyt hyvin vaihtelevasti. Tiedän välillä syöväni välillä naurettavan vähän, sitten taas ihan liikaa. Ja mitäs siitä seuraa, oksentaminen tietysti.

En oikeastaan jaksa edes välittää,
vaikka välillä mietin kuinka kauan kehoni kestää tätä.

I know what I'm doing is wrong

Aamulla äiti oli vahtimassa, että syön aamupalan. No tein sitten hedelmäsmoothien, eli teknisesti katsoen en syönyt, vaan join aamupalani. Jokatapauksessa liikaa kaloreita, kun olin suunnitellut olevani syömättä huomisiltaan asti. No loppuajan olen pärjännyt teellä, ehkä huomenna voin juoda kahvia.

Koulu minulla oli vain kaksi tuntia jonka jälkeen tulin kotiin. Vettä tuli ainakin täällä päin ihan kaatamalla, joten oli aivan täydellinen sää lähteä salille. Olin siellä reilun tunnin ja kävellessäni ulos paistoi taas aurinko. Kotiin, vaatteiden vaihto ja tallille katsomaan yhtä nelijalkaista. Ehkä ihan hyvä, ettei minun tarvitse tänään eikä huomenna ratsastaa. Ei tarvitse miettiä, että entä jos tulee huono olo. Toisaalta minusta tuntuu siltä, että minulla olisi vielä ylimääräistä energiaa, mutta toisaalta sitten ei.

Huomenna en syö ennen kuin mun vanhemmat tulee kotiin. Piste. Pitäisi varmaan vähän miettiä mitä söisin sitten kun annan siihen itselleni luvan. Pelkään niin, että vedän överiksi. Ja sitten pitäisi kuitenkin olla energiaa keskiviikkoaamun treeneille.

Huomenna menen psykan luo. Taidan hieman muunnella totuutta, en viitsi kertoa, että olen ollut syömättä.

rakastan vihreää vaniljateetä<3

And she's feeling like she just can't take no more

En yhtään tiedä onko mun ookoo syödä. No haloo! Ei tietenkään ole! ihrakasa. Mitä sä edes tollasia mietit? Mun piti olla tänään syömättä iltaan asti, siihen kun mun vanhemmat tulee kotiin. Tähän asti meni ihan hyvin, nyt ajattelin syödä jotain pientä. Pelkään kuitenkin ihan superpaljon et sitten siitä lähtee lapasesta ja tyhjennän kaapit.

Kävin kirjastossa palauttamassa pari kirjaa ja postista hakemassa Nellyltä (:D) tilaamani paketin. Sieltä sitten kaupan kautta kotiin. Ostin liikaa kaikkea. Hetken minua huvitti kun punaiseen koriin oli kertynyt vain punaisia tuotteita. Vesimeloonia, kirsikoita, nektariineja, tomaatteja... Kyllähän sinne lopulta jotain muutakin eksyi, mm. rasvaton viili ja pepsi maxia. En kuitenkaan ostanut sitä eilen pelkäämääni jäätelöä, ei tullut edes mieleenkään.

No nyt sit söin nektariinin, pienen omenan, vesimeloonia, 100g kirsikoita, vähän mangoa ja 100 kalorin verran raejuustoa. läski

On aika epäonnistunut ja läski olo

give your heart a break (taukoa luvassa)

mintunvihreä♥

ihme lounassalaatti
päällä kanaa ja raejuustoa

aamupalaa
teetä, puuroa, marjoja ja sokeritonta mehukeittoa

harmi, että kamera hieman vääristää
todellisuudessa kukat ovat kauniin vaaleanpunaisia

Huhhuh

Jo pelkästään torstain, eilisen ja tämän päivän aikana olen:

sössinyt ajan fysioterapeutille ja olin jo matkalla sinne, kun sain viestin, että aika meni jo

viettänyt eilen vapaapäivää

ollut perjantaina tämän kevään viimeisillä "normaaleilla" tunneilla

panikoinut kevään ylioppilaskirjotusten tuloksia,
En pystynyt edes iloitsemaan mantsan E:stä, kun petyin muihin tuloksiin. Tiesin toki matikan menneen huonosti ja samassa se pysyikin. Äikän kuitenkin tulen kirjoittamaan uudestaan, en ole ikinä saanut noin huonosti ja opettajan pisteistäkin se näköjään vielä laski...

istunut ulkona kirjoittamassa myöhästynyttä esseetä; jonka seurauksena sain jo rusketusrajat!

stressannut tulevaa koeviikkoa, en ole vielä aloittanut lukemista ja todella pelkään, että en osaa mitään ja kaikki menee ihan penkin alle

käynyt kaupassa, tehnyt ruokaa ja myös syönyt

syönyt banaanin piiiiitkän tauon jälkeen

korvannut lounaan syömällä kaksi suklaapatukkaa, omenan ja yllämainitun banaanin. Välipala jäi sitten syömättä oho

seuraavassa hetkessä ahdistunut siitä, kuinka lihava olen. Vaatteet eivät mahdu päälle ja kun kävin tilaamassa uudet ratsastusvarusteet sain huomata, että pohkeetkin olivat kasvaneet reilun kahden vuoden takaisesta kolmella sentillä (=maailmanloppu).

jännittänyt viikonlopun kilpailuja jotka lopulta menivät ihan ookoo, mutta paremminkin olisi voinut mennä

katsonut telkkarista kuinka Suomi voitti Slovakian jääkiekossa
ja lopulta kuunnellut auton radiosta kuinka Suomi hävisi Ruotsille

käynyt lenkillä

käynyt labrassa verikokeissa; tästä johtuen kädessäni on iso mustelma ja se on vieläkin todella kipeä :(

saanut jälleen kerran kieltävän vastauksen työhakemukseen(en näköjään kelpaa mihinkään...)

yrittänyt selvitä elämästä


Eli kaiken kaikkiaan minulla on ollut aika epäonnistunut fiilis. En näköjään osaa mitään.  Mitä väliä millään edes on? Paino on noussut vuoden takaisesta ja kaiken pitäisi siis olla hyvin. Mutta kun ei ole. Olen melkein sata varma siitä, että laihempana olisi yo-kirjoituksetkin menneet paremmin. Entisestä kympintytöstä on tullut täysi nolla. Minusta ei ole mihinkään. En saa mitään aikaiseksi, saan varmaan hädin tuskin lukion käytyä loppuun ja todennäköisesti en tule ikinä pääsemään opiskelemaan sinne minne haluaisin (jos nyt edes olisin ihan varma että mitä mä haluan...).


Mä en jaksa tätä. Vihaan itseäni.

Olen läski, ruma, tyhmä ja epäonnistunut kaikessa.



Olen päättänyt pitää lyhyen tauon täältä blogimaailmasta. Ihan lyhyen vain, sen ajan, että saan asian edes hieman parempaan järjestykseen eikä ahdistus vie kaikkia voimia. Täytyy varmaan miettiä taas lääkitystä, en ehkä pärjääkään ilman kuten luulin ja hetken jo toivoin.

Olette tärkeitä!

♥:llä nelly

jos vain voisin palaisin aikoihin onnellisiin

Viime viikolla on otettu harppauksia eteen ja taakse, ja sivuille joka suuntaan. En enää edes tiedä missä tällähetkellä olen, tuntuu ettei pää ole ihan pysynyt vauhdissa mukana.

Muutoksia on siis tapahtunut, niin hyvässä kuin pahassa.

Olen itse ottanut taas vastuun syömisistäni. Tähän asti äitini on annostellut ruokani ja vahtinut että lautanen on tullut syötyä tyhjäksi. Tässä en ole kuitenkaan aina onnistunut ja olen yrittänyt huijata sen minkä ehdin.

Nyt olen kuitenkin oivaltanut, että minä todellakin tarvitsen ruokaa. Jaksan ja voin paljon paremmin jos myös saan siitä säännöllisesti. Niin, pelkkä ajatus ja oivaltaminen ei ihan yksinään riitä vaan toteutuksen pitäisi myös onnistua. No ehkä hiljaa hyvä tulee. Yritän opetella kuuntelemaan kehoni viestejä ja syödä, juoda ja levätä niiden mukaan.

Edellisen viikon lääkärin käynnillä sain taas kerran kuulla kuinka ruoansulatukseni on ihan en edes tiedä mitä mutta sanotaan vaikka sekaisin. Kaikenlaisia epäilyjä heräsi ja tehtiin minulle myös epävirallinen keliakiatesti. Onneksi se oli negatiivinen, mutta gluteeniyliherkkyys on silti mahdollinen. Ei tarvinnut lääkärin kuin hieman sivulauseessa vihjata kun jo päätin karsia kaikki viljatuotteet ja ylimääräiset hiilihydraatit ravinnostani pois. Eli en syö leipää, pastaa, pullaa tai mitään mikä sisältää jauhoja. Riisi ja perunakin väheni, ei sillä, että olisin niitä aiemminkaan syönyt.

Ohho, en tiedä mitä sanoa. Viikon aikana olen popsinut runsaasti kasviksia ja hedelmiä, kalaa ja kanaa sekä luonnonjogurttia, maustamatonta rahkaa ja raejuustoa. Viikossa minusta on tainut tulla ihan sokeri- ja hiilarikammoinen. Ei edes rasva tunnu niin pelottavalta kuin valkoiset jauhot. Mutta täysrasvaisiin tuotteisiin ja voihin en kyllä tikullakaan koske. Olen jopas uskaltautunut maistamaan taas cashewpähkinöitä (!) ja tässä yksi päivä tein "jäätelöä" pakastemarjoista, pienestä palasta banaania ja maitorahkaa. Se oli kyllä hyvää :)

Oloni on kyllä ainakin hitusen parempi. Minulla ei ole enää niin tukkoinen ja väsynyt (vaikka yksi päivä olin ihan rättiväsynyt, mutta se taisi johtua flunssasta ja antibiooteista). Turvotus en ehkä ihan hieman helpottanut. Minun ei ole edes tehnyt mieli leipää tai mitään makeaa. Ei tulisi mieleenkään ahmia. Paitsi sitten tänään. Söin suklaata, en hirveästi, mutta kuitenkin liikaa. Yritin oksentaa tuloksetta. Et vain yrittänyt kunnolla! Nyt on paha olo. Vaikka siitä saan syyttää ihan vain itseäni.

Vaikka tästä ja edellisestä postauksesta voisi luulla, en todellakaan meinaa vielä parantua. Painon mukaan saattaaisin ehkä jopa saada terveen papaerit vaikka pääkoppa on vielä ihan sekaisin. Ehkä juuri se on ongelma. Paino. Olisi paljon helpompi päättää parantua jos oikeasti olisin pieni enkä tällainen mursu. En todellakaan ole sinut painoni tai kehoni kanssa. Painoa pitäisi vielä saada pois, ehkä sitten kaikki olisi paremmin. Tällä kertaa voisin vain tehdä sen hieman terveemmin, huomaamattomammin.

Huomenna vaihdetaan viihteelle, pitäisi taas vaihteeksi  esittää vähän sosiaalista. Pullot vielä ostamatta vaikka niitä varastossakin olisi. Hetkeksi voin unohtaa tämän todellisuuden, leikkiä onnellista ja työntää murheet syrjään. Mitenköhän sekin onnistuu?

miten tyttöjä tehdään

Ihan ensiksi hyvää naistenpäivää! Muistakaa, olette kaikki ihania!

Itse olen viettänyt tätä päivää käymällä kynsihuollossa, syömällä vähän suklaata ja yrittäen päästä eroon kamalasta päänsärystä.

Iltalehden sivuja selaillessa silmääni pisti kaksi erilaista artikkelia jotka koskivat naisten ulkonäköä ja kauneutta. Siispä yhdistelin niitä ja poimin pätkiä joita sitten kommentoin.

Kasvot: Vahva keskikolmio

Täydellisissä kasvoissa pupillien välimatka toisistaan on hieman alle puolet kasvojen leveydestä korvasta korvaan.
Lisäksi etäisyys silmistä suuhun on hieman yli kolmannes hiusrajan ja leuan etäisyydestä.
Kasvoissa tulisi olla symmetriaa. Kasvojen kolmio muodostuu leveistä silmistä ja sopusuhtaisista huulista. Silmien tulee olla kirkkaat, hampaat ovat valkoiset.

Lyhyesti sanottuna en pidä kasvoistani. Pullaposket, pienet silmät ja ohuet huulet. Hampaani sentään ovat suorat ja kauniit, mutta todennäköisesti pilaan ne vielä jos jatkan oksentamista.

  

Hiukset: Pitkää, tuuheaa ja luonnollista

… ainakin miehet arvostavat naisilla pitkiä hiuksia. Hiusten pitäisi olla pitkät, tuuheat ja luonnollisen näköiset.

Niin no… Ennen mun hiukset olivat pitkät ja paksut. Nykyään ne eivät edes yletä olkapäille ja putoilevat päästä. Musta ei nyt ihan ole mun luonnollinen väri, mutta itse pidän tummasta enemmän.

Vyötärön suhde lantioon: Kapea ja leveä

Tutkimusten mukaan ihanteellinen lantion ja vyötärön välinen suhde on 0,67-0,80.
Käytännössä tämä tarkoittaa farkkujen tuumamitoituksessa, että vyötärökoko on 24 - 28 tuumaa ja lantion koko 36 tuumaa (91 cm). Mikäli lantion tuumakoko on 40 (101 cm), vyötärö on 27-31 tuumaa.
Myös litteä vatsa kuuluu kauneusihanteeseen.

Leveä lantio, check! Valitettavasti se onkin sitten ihan valtava. Ja vyötärökin vain kasvaa. läskiäläskiäläskiä. Sanomattakin selvää ettei kukaan tällaista valasta halua. Kapea lantio ja paljon kapeampi vyötärö, kiitos. Mistä saisi tilattua?

Sääret: Pitkääkin pidemmät

Pitkät sääret koetaan tutkimusten mukaan seksikkäiksi. Niitä pidetään myös visuaalisesti miellyttävinä.

Hah, ensimmäinen ja ainoa asia mikä minulta löytyy. Valitettavasti tämäkin osa kehostani on täynnä läskiä.

Vartalo: Hoikka, muttei liian

Vallitsevat kauneusihanteet täyttävällä naisella on hoikka vartalonmuoto. Vartalon ei tarvitse olla tikkulaiha, sillä tämän päivän kauneusihanteen mukaan nimenomaan jäntevyys ja kiinteys ovat toivottavia.

You can never bee too rich, or too skinny. Niimpä niin. Ei varmaan tarvitse hirveästi selitellä että kauneusihanteeni taitaa olla hieman jotain muuta.

Hoikka ei jää työttömäksi?

… lihavat naiset joutuvat hoikkia todennäköisemmin työttömiksi ja heillä on myös huonommat ansiotulot.. Lihavien naisten on vaikeampi löytää töitä ja senkin jälkeen heillä on taipumus sijoittua matalammin palkattuihin hommiin.... Lihavat saavat muita harvemmin palkankorotuksista.

20 prosenttia isompi palkka?

Suomalaistutkimuksen mukaan korkeasti koulutetun pitkän ja hoikan naisen palkka on keskimäärin viisi prosenttia parempi kuin lihavalla, vastaavan koulutuksen saaneella naisella. Tuloero voi olla jopa 20 prosenttia.

Edessä loistava tulevaisuus. Näillä näkymin saan siis olla tyytyväinen jos saan edes töitä siivoojana tai saan paistaa mäkkärin hampparipihvejä. Iso palkka ja luksuselämä heihei. Ehkä onneksi kuitenkin pituuteni kompensoi hieman lihavuuttani, toivottavasti.

Parempaa hoitoa sairaalassa?

…ulkonäkö vaikuttaa jopa siihen, millaista hoitoa ihminen saa esimerkiksi sairaalassa.
potilaan ulkonäkö, työllisyystilanne ja hygienia vaikuttavat esimerkiksi siihen, mitä lääkitystä lääkäri hänelle määrää. Myös potilaan etninen tausta, sukupuoli ja sosiaalinen status vaikuttavat hoitoon.

Onneksi en ole montakaan kertaa elämäni aikana joutunut olemaan sairaalassa ja onneksi en vielä kertaakaan syömishäiriöni takia. Ehkä minua ei edes otettaisi sinne kun olen opiskelija ( =työtön), ruma ja lihava. Lisäksi kun kerran ollan ”hieman varakkaammasta” perheestä niin tietenkin julkisella puolella ollaan sitä mieltä että pitäisi kukkaron nyörejä avata ja mennä yksityiselle. Että tälleen.

 Onnellisempi elämä?

… kauniit ihmiset ovat muita onnellisempia.
Muita suurempi onnellisuuden tunne johtuu muun muassa hyvännäköisten hyvästä tulotasosta, mikä puolestaan on osittain perua hyvästä ulkonäöstä.
ulkonäkö vaikuttaa etenkin nuorten naisten onnellisuuteen.

Kyllä, uskon valitettavasti edelleenkin, että olisin onnellisempi jos olisin laiha. Yks plus yks on kaks. Olen lihava ja ruma. En siis voi olla onnellinen. Mutta eihän ulkonäkö välttämättä takaa onnellisuutta... mutta voisihan se hieman avittaa asiaa.

Menestystä politiikassa?

hyvännäköisellä ihmisellä on todennäköisesti työelämässä ja esimerkiksi politiikassa enemmän valtaa kuin niin sanotulla tavallisella tallaajalla.
Etenkin naisten osalta ulkonäöllä on merkitystä työelämässä menestymisessä. Hyvä ulkonäkö viestii itsekuria ja elämänhallintaa.

Onneksi en haaveile tällaisesta urasta!
Viimeisen lauseen kohdalla jäkättävä ääni päässäni voimistui. Siinähän näet senkin läski sika. Kontrolli on avain kaikkeen! Niin itsekuria...  kontrollia on joko liikaa tai sitten ei ollenkaan. Vieläkin kaipaan niitä aikoja jolloin minulla oli "täysi kontrolli". Rautainen itsekuri, elämänhallintaa, kieltäydyt ruoasta vieläkin silloin kun makaat letkuissa sairaalassa. Silloinhan olet kaikkien kauneusihanteiden mukainen, olet täydellinen. Ja viimeisillä voimillasi menestyt työelämässä koska olet niin kaunis, jaksat ja voit hyvin.

Toivottavasti osasitte ottaa tämän hyppysellisellä huumoria. Niin minäkin tein :)

Hyvää vikonloppua teille! Sirrynkin tästä selailemaan porkkanakakku- ohjeita!
 

fat pig cow huge porky chubby

tänään
8.30: teetä, vitalinea jogurtti, puolikas banaani
12: puolikas sämpylä, banaani, 2dl täysjyväpastaa
15: appelsiini, omena, banaani, kahvia, loput sämpylästä, kaakaojuoma (tämän kaiken toivottavasti oksensin)
20: lasillinen smoothieta, puolikas appelsiini, sokeritonta mehukeittoa

keskiviikko
8.30: teetä, pieni omena ja vitalinea jogurtti
14-16: 2 palaa ruisleipää, 3 pinaattilettua, 50g kanaa, banaani, superiso sämpylä ja 250g edestä pikkuporkkanoita, kahvia
20: banaani, kalkkunaa, papuja, sämpylä

tiistai
aamu: 2dl puuroa ja sokeritonta mehukeittoa, teetä
lounas: 2 pientä palaa ruisleipää, 2 omenaa
päivällinen: 50g kanaa, 1dl muusia, salaattia
iltapala: teetä, 2 palaa ruisleipää, 1dl mehukeittoa ja 1rkl rahkaa
(ja lopulta päädyin iltapalan deletointiin...)

tää on ihan naurettavaa. Mun ruokavalio on suoraan sanottuna ihan peestä. Hiilareita ja vielä lisää hiilareita. Missäs ne proteiinit on?

Vatsa ja naama on turvoksissa. Paino ehkä hetkellisesti saattaa laskea, mutta heti kun syön jotain se taas nousee.

Väsyttää enkä jaksa tehdä yhtään mitään.

Tekisi mieli itkeä tai lyödä päätä seinään. Viha kehoani kohtaan on jotain äärettömän suurta. Kuitenkin vihaan eniten näitä ajatuksia. Miksi, miksi kaiken piti päättyä näin.

jos vain pystyisin...

Huomenna menen psykiatrille. Voi kuinka mukavaa. Jospa lääkitystäni hieman muutettaisiin. Saisimpa jotain muuta mikä auttais tähän unettomuuteen.

Sain myös tällä viikolla tekstarilla muistutuksen terveydenhoitajalta. Aika koululääkärille ensi viikolla. En edes muista pyytäneeni mitään sellaista. Päättivät näköjään koulussa että tarvitsen sellaisen. Kiitos kiitos arvostan tätä todella. Suutuin. En kehtaa mennä sinne näin painavana. Eihän mulla oo mitään hätää.

Tällä viikolla olen ollut poissa neljältä tunnilta. Hyvin tehty, eihän mulla ole niitä kuin 9 viikossa. Huomennakin tulee yksi poissaolo lisää. Jätin historian kertauskurssin kesken. En vain enää jaksa. Miten ajattelit selvitä niistä kirjoituksista syksyllä senkin lusmu?



anteeksi, ei tämäkään ollut kunnollinen postaus. Uusi yritys huomenna

Sormi puutui ja on ihan kylmä. Mikähän siihenkin tuli?

muutama kuva

kuvia kuvia ja joulomakuulumisia. Onneksi koulu alkaa vasta maanantaina.

ensimmäisenä lomapäivänäni kävin ottamassa rakennekynnet
kulta- ja hopeaglitteriä

läskireidet

joulukoristeita

suussa sulavaa suklaata
taisin syödä kaikki

ainoa ottamani kuva uuden vuoden juhlista
light siideri sopi väriltään hyvin kynsiini

pänttäämistä kirjoituksiin
kolmas kirja meneillään, one more to go