Ateriasuunnitelma

Tässä tulee nyt uusi aterisuunnitelma -postaus.
Etsin tämän vanhan postauksen tuolta luonnoksista, muokkasin sen ja julkaisen nyt uudestaan.

Pari viikkoa sitten kävin siis ravitsemusterapeutin luona. Minulta ei hirveästi kysytty kun vanhaa suunnitelmaa päätettiin nostaa. Eihän niitä lisäyksiä oikeasti paljon tehty, mutta siinä hetkessä ei itku ollut kaukana. Hyvinä hetkinä tuntuu naurettavalta että valitan 2dl jogurtin lisäyksestä...

Suunnitelman noudattaminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi ja en vieläkään ole päässyt noudattamaan lisäyksiä. Vaikeinta on yrittää siirtyä rasvattomista kevyttuotteista niihin tavallisiin.
Tai ymmärtää että herkkujakin voi ja saa syödä. Tai että tämä on alaraja ja tämä on se mitä minun vähintää pitäisi syödä.

Nyt tarkoituksena olisi todellakin saada tuo ateriarytmi kohdilleen ja hiljalleen nostaa määriä. Äiti toimii virallisena annostelijana ja voin sano, että hänen tehtävänsä ei todellakaan aina ole ihan helppo. Kiukkua, itkua ja parkua. Todella aikuismaista tiedän.
 

Tämä siis roikkuu jääkaapin ovessa muistuttamassa minua.

Ateriasuunnitelma

Aamupala

• 2dl jogurttia
• 2 viipaletta leipää + margariini + juusto/leikkele + kasviksia
  
  Tai
• 3dl puuroa + margariini/hillo + maitotuote 2dl
• teetä

Lounas

• 2 perunaa tai 2dl riisiä/makaronia/muusia tai 1 peruna + 1 leipä
• lihaa/kanaa/kalaa
  (100g, 4 pyörykkää, 1,5dl kalaa/kastikeruokaa, 2dl laatikkoruokaa, 1,5 kasvispihviä jne.)
• salaattia (n. 2dl)

Välipala

• 1 viipale leipää/karjalanpiirakka + margariini + juusto/leikkele + kasviksia
• hedelmä
  
  Tai
• 2dl jäätelöä/vanukasta/rahkaa/leivonnainen

Päivällinen

• 3dl keittoa
• 1 viipale leipää + margariini + juusto/leikkele
  Tai kuten lounas

Iltapala

• 1 viipale leipää + margariini + juusto/leikkele + kasviksia
• 2dl jogurttia/viiliä Tai toinen viipale leipää

+ kalsium ja monivitamiini


Lisäksi saan syödä hedelmiä ja kasviksia enemmänkin kunhan en korvaa niillä noita muita tärkeämpiä ruokia. Herkkujakin saisin ton lisäksi syödä, mutta niitten kanssa mulla on hieman ongelmia. Jos syön niin helposti huomaan kompensoivani sitten myöhemmin ja jätän aterioita väliin.




Vaikka välillä on vaikeaa, on edistystä kuitenkin tehty. Viime keväänä en ikinä syönyt aamiaista, litkin kahvia/teetä/pepsi maxia päivät pitkät ja ensimmäisen ja usein ainoan ateriani söin päivällisellä. Välillä on ollut kausia kun lämpimänruoan syöminen on ollut mahdotonta ja olen elänyt raejuustolla ja omenilla tai vaihtoehtoisesti epäterveellisemmin jogurtilla ja leivällä. Toisinaan olen vuoroin paastonnut ja ahminut, noidankehä on ollut valmis. Rasvattomista jogurteista en ole täysin päässyt eroon vaan syön vuoroin niitä ja tavallisia. 5% Kadett- juustosta ollaan kuitenkin siirrytty jo 15%.


Jos vain saan aikaseksi voisin joku päivä tehdä kuvapostauksen päiväni aterioista.

eilistä päivällistä

16. helmikuuta

Hui tämä viikko on mennyt ihan hurjan nopeasti kun on ollut niin paljon tekemistä. Ja eilen kuitenkin tuntui jo sunnuntailta, hassua.

Heti alkuviikosta kävin kaksi kertaa psykalla. Keskiviikkona tapasin lisäksi vielä ravitsemusterapeuttia. Itku meinasi tulla katsoessani vierestä kuinka ateriasuunnitelmaani tehtiin lisäyksiä. En ollut vaurautanut tai vielä valmis muutoksiin. Voin myöhemmin laittaa tänne (uuden) ateriasuunnitelman, kun se vanhakin oli täällä ennen. Lyhyesti sanottuna voin kertoa että aamupalaa suurennettiin ja esim. rasvattomista tuotteista pitäisi siirtyä tavallisiin.

Tiistai ja keskiviikko meni abihaalaria tuunatessa. Oi kyllä, meillä oli semmoiset rumat valkoiset jotka sitten koristelimme. Näytin ihan michelin-ukolta. Onneksi oli juuri sopiva sää niin ettei tullut kylmä. Olin toki varautunut pukemalla monta kerrosta vaatetta päälekkäin.

Täytyy sanoa että penkkaripäivä ahdisti ihan todella paljon vaikka samalla minulla oli oikein kivaa. Näytin läskiltä puvussani, ruokailut laivalla aiheuttivat stressiä ja ahdistusta ja juotua tuli selvästi vähän liikaa. Eilen aamulla oli pikkasen huono olo ja oli mukavaa mennä katsomaan kavereiden vanhoja kolmen tunnin yöunien jälkeen. Tuli kyllä hieman huono mieli ja näköjään olen edelleen katkera siitä etten voinut viime vuonna tanssia.

Muilta loppui nyt koulu ihan oikeasti, minulla vielä vuosi jäljellä.

paratiisista karkoitettu

Ahdistaa ihan älyttömästi. Kaksi päivää meni ihan hyvin kiitos paaston, mutta heti kun laitoin ruokaa suuhun ahdistus hyökkäsi päälleni ja kietoi kylmän otteensa ympärilleni. Haluan itse olla kylmä, vahva, puhdas ja täydellinen. Silloin ahdistuskin pysyy poissa. Ruoka likaa minut. Se asettuu iljettäväksi rasvaksi luitteni päälle. Ruoka on myrkkyä sielulleni. 

Huomenna taas pakko tsempata kovemmin. Tällainen lepsuilu ei todellakaan sovi.
Pakko olla laiha. Pakko olla laiha. Pakko olla laiha laiha laihempi laihin.

Psyka sanoi, että ahdistukseen on vain yksi lääke, nimittäin ruoka. Mitä isompi ahdistus, sitä enemmän pitää syödä. EiEiEi. Ei se niin mene. Ruokahan on se mikä ahdistaa. Ellen syö, ei ahdista. Helppo yhtälö minun mielestäni. Se et ole sinä, vaan se ääni sinun päässäsi. En pysty enää tunnistamaan omia ajatuksiani tuosta äänestä. Ehkä en edes halua. Välillä voin kuulla vielä kolmannenkin äänen. Se käskee ahmimaan. Välillä olen liian heikko ja tottelen sitä...

Koulussa oleminen ahdistaa myös. Minulla on vain ne neljä kolme kurssia ja minusta tuntuu siltä etten jaksa tätä jaksoa loppuun. Yhdeltä kurssilta minut potkittiin jo ulos liiallisten poissaolojen takia. Lääkärikin kysyi että jaksanhan minä. Kyllä tietysti, vastasin ja hymyilin.
Koulussa on liikaa ihmisiä. Liian paljon laihoja ihmisiä. Puren huuleen jotten pillahtaisi itkuun kesken koulupäivän. Viekää minut pois.

Masennuslääkitystäni tuplattiin, mutta siitä ei tunnu olevan hirveästi apua. Se ei edes auta minua nukkumaan paremmin. 

Aamulla kävin labroissa ja EKG:ssä. Ei ollut kiva reissu, piikkikammoinen kun olen. Melkein toivon arvojen olevan päin puuta. Ei huoleta yhtään. Miksi ne olisivat? Olenhan isoiljettäväläski... Verikokeet olivat kuitenkin hyvä ja syy jättää aamiainen väliin.

Siirryin toiselle ravitsemusterapeutille. Sain uuden helpomman ja pienemmän ateriasuunnitelman. Siitä kuitenkin lisää omassa postauksessaan myöhemmin.

Taidan taas olla tulossa kipeäksi. Kuinka tyypillistä...