Eilen oli huono päivä. Ei nyt ihan kamala, mutta ei nyt hyväkään. Koko ajan ahdisti ja toivoin vaan pääseväni pois täältä. Pahat ajatukset kävivät mielessä
Luulin jo että masennusoireet olisivat helpottaneet, mutta taisin toivoa liian aikaisin. Tilanne ei todellakaan ole yhtä paha kuin viime kesänä tai vielä vuodenvaihteessa. Kunhan kirjoitukset ovat ohi katsotaan jos läkitystäni hieman nostettaisiin. Ehkä sitten olisi taas hieman helpompi olla, edes hetken.
Ahdistus itse ruokailutilanteessa on ehkä hieman helpottunut. Mutta nyt sitten ahdistaa ihan kaikki muut asiat. Jo ajatus siitä että pitäisi tehdä tai lähteä johonkin vaati isoja ponnisteluita ja voin niin pahoin että haluaisin vain tämän kaiken loppuvan.
Tänään ensimmäistä kertaa tällä viikolla sain opiskeltua. Luin huimat 60 sivua mantsaa ja tein muutaman matikantehtävän. Taas jäi näköjään tämä lukeminen ja harjoittelu vähän viime tippaan. Enkö osaa parantaa tapojani edes kirjoituksia varten? Tuntuu ihan oudolta että ne ovat jo ensi viikolla ohi.
Eilen sekä opo että kuraattori ottivat minuun yhteyttä. Halusivat kuulemma tavata. Aluksi olin huvittunut, mutta lopulta ahdistus otti taas vallan. Kouluun meneminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta ja pitäisi vielä puhua kahdelle ihmiselle. voivoi. En haluhalua haluaaa. Pakko kuitenkin. Opiskelutahtini ei ole ollut päätähuimaavaa tänä vuonna.
En vain jaksa
;P
VastaaPoista♥
kuinka paljon sä tällä hetkellä painat tai mikä sun bmi on?
VastaaPoistaen sitä varmaan täällä kertoisi, vaikka tietäisinkin. Eli en siis tiedä. Meillä ei ole vaakaa kotona ja punnituksissa en näe numeroita.
PoistaArvioni kuitenkin on, että olen siinä normaalipainon alarajoilla.